Suomalaiset ovat urheilukansaa, ja maassamme on harrastettu liikuntaa ja urheilua vuosisatojen ajan. Koska Suomen talvet ovat tunnetusti pitkiä ja kylmiä, on luonnollista, että talviurheilu on aina ollut Suomessa tärkeässä asemassa. Jäätyneet järvet ovat tarjonneet helpon mahdollisuuden luisteluun ja muihin jäällä harrastettaviin lajeihin; lumen peittämät metsät ovat puolestaan houkutelleet monen monta suomalaista maastohiihdon pariin. Urheilumahdollisuudet talviurheilun suhteen ovat siis aina olleet maassamme enemmän kuin kunnossa, joten talviurheilun historia Suomessa on ymmärrettävästi pitkä ja menestyksekäs.
Ensimmäiset urheiluseurat ja viralliset kilpailut
Suomalainen urheilu kilpailullisessa muodossaan sai alkunsa 1800-luvulla. Samalla vuosisadalla perustettiin myös ensimmäiset urheiluseurat, jotka toimivat yleensä monissa eri lajeissa. Monilajiseuroilla on siis Suomessa todella pitkä historia, ja niitä on maassamme nykyäänkin todella paljon.
Suomen ensimmäiset viralliset hiihtokilpailut käytiin vuonna 1879, jolloin Tyrnävällä hiihdettiin kilpaa maaliskuussa. Kansallisella tasolla järjestettiin tämän jälkeen hiihtokisoja tasaiseen tahtiin, ja suomalaiset huomasivat olevansa lajissa todella hyviä. Todistus tästä nähtiin ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokilpailuissa, joihin sinivalkoiset ottivat osaa. Tukholmassa vuonna 1892 käyty 30 kiloometrin hiihtokilpailu päättyi nimittäin suomalaisten kolmoisvoittoon. Ensimmäinen kansainvälisen tason suomalainen hiihtovoittaja oli tuon kilpailun nimiinsä vienyt Juho Ritola.
Suomalaisen talviurheilun historian ensimmäiset arvokisamitalit
Suomalaisten kansainvälinen menestys arvokisoissa alkoi kotimaan kamaralla. Helsingissä järjestettiin vuonna 1898 luistelun Euroopan mestaruuskilpailut, joissa nähtiin samalla ensimmäinen suomalainen Euroopan mestari, pikaluistelija Gustaf Estlander.
Kolme vuotta myöhemmin suomalaiset nousivat ensimmäistä kertaa korkeimmalle korokkeelle maailmanmestaruuskilpailussa. Vuoden 1991 Tukholmassa käydyissä MM-kisoissa toinen pikaluistelija, Fredrik Wathen, näytti katajaisen kansan pystyvän kilpailemaan talviurhelussa myös maailman mittapuulla.
Suomen historia talviolympialaisissa
Suomi on ollut mukana talviolympialaisissa aina ensimmäisistä kisoista alkaen. Historian ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin Ranskan Chamonix’ssa, jossa suomalaiset olivat kovassa iskussa. Vuoden 1924 talviolympialaiset ovat edelleen Suomen parhaat kisat mitalitaulukon sijoituksella mitattuna. Tuolloin Suomi sijoittu mitalitaulukossa upeasti toiseksi heti Norjan jälkeen: yhteensä Suomi voitti 4 olympiakultaa, 3 hopeaa ja 3 pronssia. Lajeja oli ensimmäisissä talviolympialaissa huomattavasti nykyistä vähemmän, joten saavutus on todella upea.
Mitaleiden määrässä mitattuna Suomen historian paras saavutus talviolympialaisissa nähtiin Sarajevon kisoissa vuonna 1984. Tuolloin Matti Nykänen nappasi olympiakultaa suurmäestä ja Marja-Liisa Hämäläinen oli kisojen hiihtokuningatar. Hämäläinen voitti kisoissa peräti kolme kultamitalia nousten korkeimmalle korokkeelle 5 kilometrin, 10 kilometrin ja 15 kilometrin kilpailuissa. Suomi saalisti lisäksi kolme olympiahopeaa ja peräti kuusi pronssia, joita kaksi hiihtoviesteissä. Mitalitaulukossa Suomen saalis riitti neljänteen sijaan, ja Marja-Liisa Hämäläistä pidettiin objektiivisesti mitattuna kisojen parhaana urheilijana. Sarajevon olympialaisia pidetään nykyään Suomen talviurheilun historian tähtihetkenä, jota monet vanhemmat penkkiurheilijat muistelevat edelleen mielellään.
