Yhdistetty on mielenkiintoinen hiihtolaji, joka yhdistää kaksi suomalaisten suosikkilajia, mäkihypyn ja maastohiihdon. Lajissa hypätään perinteisesti ensin mäkiosuus, jonka jälkeen lähdetään kisaamaan ladulle. Hiihto-osuuden lähtöjärjestys ja hiihtäjien väliset lähtöerot määritetään mäkiosuuden mukaan; koska eri kilpailijoilla on erilaisia vahvuuksia, nähdään yhdistetyn hiihtoladuilla usein huikeita nousuja pitkältäkin takamatkalta. Miesten yhdistetty on kuulunut talviolympialaisten ohjelmaan alusta alkaen, mutta naisten puolella lajia ei vieläkään harrasteta juuri lainkaan. Tämä johtunee nimenomaan siitä, että mäkihyppy ei kauniimman sukupuolen osalta ole koskaan ottanut tulta alleen.
Yhdistetty on yksi suomalaisten suurimmista menestyslajeista viimeisten kolmen vuosikymmenen ajalta. Lajin ja sen suomalaisurheilijoiden maine esimerkiksi hiihtäjiin verrattuna on pysynyt tahrattomana, koska Lahden doping-skandaali ei koskaan yltänyt yhdisetttyyn asti. Lajin kaksi suurinta suomalaisnimeä ovat Hannu Manninen ja Samppa Lajunen, joista ensimmäinen löytyy myös sivustomme Legendat-osiosta. Nämä miehet hallitsivat kahdestaan yhdistettyä rautaisella otteella 90-luvun loppupuolelta aina 2000-luvun loppuun.
Yhdistetyn kilpailumuodot
Yhdistetyssä on nähty paljon muutoksia viime vuosien aikana; yhteensä lajissa on kilpaiiltu kahdeksassa eri muodossa, mutta nykyään yhdistetyn kilpailut rajoittuvat kahteen henkilökohtaiseen kisaan ja kahteen joukkuekisaan. Alta löydät lyhyen kuvauksen lajin eri muodoista tämän päivän virallisissa kilpailuissa.
Sakkokierroskilpailu
Aiemmin yhdistetty yhdisti nimenomaan hiihtoa ja mäkihyppyä, mutta sakkokierroskilpailun myötä lajiin liitettiin myös ampumahiihtomaisia piirteitä. Aseen kanssa hiihtoladulle ei sentään lähdetä, mutta ampumahiihdosta tutut sakkokierrokset ovt yhdistetyn uusin innovaatio.
Sakkokierroskilpailu toimii niin, että ensin hypättävän mäkiosuuden aikana määritetään kilpailijoiden sakkokierrosten määrä. Mäen alaosa on jaettu noin 3 metrin pituisiin sektoreihin, joista viimeiseen yltäneet hyppääjät eivät saa sakkokierroksia lainkaan. Lyhyemmällä hypänneet saavat maksimissaan kuusi sakkokierrosta –tätä enemmän sakkoja keränneet kilpailijat hylätään. Massalähtönä käytävätn hiihto-osuuden sakkokierrosten pituus on 150 metriä, ja kilpailijat voivat kiertää ne milloin tahansa kisan aikana.
Normaalikilpailu
Ennen vanhaan yhdistetyssä hiihdettiin aina ensin ja hypättiin vasta sitten. Tämä on kuitenkin muuttunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, ja nykyään mäkiosuus käydään ensimmäisenä lähes poikkeuksetta.
Yhdistetyn normaalikilpailussa hypätään tänä päivänä vain yksi kierros mäkeä, minkä jälkeen seuraa 10 kilometrin hiihto-osuus. Tämä muutos on tehty vasta aivan viimeisimpien vuosien aikana – aiemmin kisat olivat pidempiä : kaksi hyppykierrosta ja 15 kilometrin hiihto.
Parisprintti
Parisprintti on tuttu kilpailumuoto maastohiihdon ystäville. Kisa käydään kahden kilpailijan pareissa, ja molemmat kilpailijat kiertäv ät 1,5 kilometrin pituisen sprinttikierroksen vuoronperään yhteensä viisi kertaa kukin. Kokonaismatkaksi tulee siis 15 kilometriä paria kohden. Yhdistetyn parisprintissä ei ole muuta eroa hiihtoon kuin se, että yhdistetyssä hypätään yksi mäkikierros ennen hiihto-osuutta.
Joukkuekilpailu
Neljän hengen kisana käytävä yhdistetyn joukkuekilpailu on ollut perinteisesti suomalaisten hallintaa. Kyseessä on normaalikilpailun tapainen kilpailumuoto, joka käydään neljän urheilijan joukkueena. Mäkiosuudessa kaikki hyppäävät kertaalleen, ja hiihto-osuus koostuu 4 x 5 kilometrin vapaan tyylin kilpailusta.
Kuuluisia yhdistetyn urheilijoita Suomessa
Kuten jo artikkelin alussa mainitsimme, ovat suomalaiset yhdistetyn urheilijat niittäneet komeasti menestystä joitakin vuosia takaperin. Suomessa taso on ollut kohtalaisen laaja moneen muuhun maahan verrattuna, mutta Hannu Manninen ja Samppa Lajunen ovat kuitenkin olleet maamme selkeät ykkösnimet yhdistetyssä.
Hannu Manninen on yhdistetyn maailmancupin nelinkertainen voittaja vuosilta 2003 – 2007, jolloin Manninen nappasi käsittämättömät neljä maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa peräkkäin. Hän on myös voittanut olympiakultaa kertaalleen ja MM-kultaa kolmeen otteeseen. Manninen tunnettiin erityisesti huipputason hiihtäjänä, ja hän onkin osallistunut yhdistetyn kisojen lisäksi myös moniin maastohiihtokisoihin pärjäten melko hyvin.
Samppa Lajusen yhdistetyn ura oli lyhyt mutta menestyksekäs. Lajunen nousi parrasvaloihin ensi kertaa jo vuonna 1997, kun hän voitti yhdistetyn maailmancupin vain 19-vuotiaana. Jo 24-vuotiaana urheilu-uransa lopettaneen Lajusen tähtihetki osui kuitenkin vuoden 2002 olympialaisiin Salt Lake Cityssä, jossa Lajunen voitti kolme kultamitalia: kaksi henkilökohtaista MM-kultaa ja yhden joukkuekisan MM-kullan.
