Maastohiihto on ehkäpä se perinteisin kaikista talviurheilulajeista. Kaikki muut hiihtolajit ovat saaneet alkunsa nimenomaan maastohiihdosta, joka tunnetaan myös yleisesti nimillä murtomaahiihto ja pelkkä hiihto. Tässä lajissa on kilpailtu kansallisella tasolla Suomessa jo 1800-luvun lopulta lähtien ja samoihin aikoihin suomalaishiihtäjät matkasivat ensi kertaa kilpailemaan kansainvälisillä laduilla Tukholmassa. Suomen lisäksi hiihtoa harrastetaan laajalti Venäjällä sekä muissa Pohjoismaissa, ja nämä maat ovat perinteisesti olleet vahvimpia myös olympialaduilla ja hiihdon MM-kisoissa. Suomessa hiihtoa harrastaa vuosittain noin miljoona ihmistä.
Tarvittava varustus
Vaikka maastohiihto ei ole välineurheilua, tarvitaan lajin harrastamiseen kuitenkin joitakin erikoisvarusteita. Sukset ovat itsestäänselvä vaatimus, ja niiden jalkaan saamiseksi hiihtäjän on hankittava sopivat monot. Pelkät sukset ja monot eivät kuitenkaan aina riitä, sillä meno käy helposti tahmeaksi, jos voitelu ei ole kunnossa. Suksien voitelu on oma taiteenlajinsa, jossa on otettava huomioon ilmasto ja hiihtohetken aikainen sää.
Kaksi erilaista hiihtotyyliä
Hiihdossa on kaksi erilaista tyyliä, joilla suksilla voi jättää latua taakseen: perinteinen ja vapaa.
Perinteinen hiihto
Perinteinen tyyli on (useimmiten) erikseen luodulla ladulla hiihtämistä, jossa hiihtäjä ei liikuta jalkojaan sivulle lainkaan. Se on kahdesta hiihtotyylistä selvästi hitaampi, sillä jalkojen käyttäminen hyväksi vauhdin lisäämisessä on perinteisellä tyylillä huomattavasti vapaata tyyliä vaikeampaa.
Perinteisessä maastohiihdossa on lisäksi monia tyylisuuntia, joita käytetään hiihtokilpailuissa yleensä maaston mukaan. Tasatyöntö on näistä ehkä paras tasamaalla käytettäväksi. Tällä tyylillä hiihtäjä iskee sauvoilla lumeen samanaikaisesti antaen liikkeellle vauhtia ylävartalollaan. Sukset eivät sen sijaan liiku juuri eteen- tai taaksepäin. Tästä tyylistä on olemassa myös yksipotkuinen variantti, jossa hiihtäjä antaa työnnöilleen vauhtia potkaisemalla yhdellä jalalla vuoronperään. Kaksi muuta perinteisen tyyliä ovat vuorohiihto ja haarakäynti, jotka soveltuvat lähinnä ylämäessä käytettäviksi, mikäli tarkoitus on liikkua eteenpäin mahdollisimman nopeasti.
Vapaan hiihto
Vapaan hiihto on kahdesta päätyylistä nopeampi. Tätä puhekielessä luistelutyyliksi kutsuttua hiihtotyyliä voidaan verrata nimenomaan luistimilla etenemiseen. Sukset tekevät vapaalla tyylillä koko ajan luistelevaa liikettä, joka antaa hiihtäjälle vauhtia. Tämä tyyli kehitettiin huomattavasti perinteistä tyyliä myöhemmin, ja vapaan tyylin kilpailuja on käyty virallisesti vasta noin 40 vuotta.
Myös vapaalla hiihtotyylillä on monia erilaisia tyylisuuntia, joista tärkeimpiä ovat Wassberg-tyyli ja Mogren-tyyli. Ensimmäisessä hiihtäjä tekee tasatyönnön jokaisen potkun kohdalle, mikä johtaa vauhdin nopeaan kasvamiseen. Tämä tyyli onkin kilpakäytössä nimenomaan nopeisiin sprintteihin ja lievään ylämäkeen soveltuva. Mogren-tyyli sopii sen sijaan tasamaahiihtoon erinomaisesti, sillä siinä tehdään pidempiä liikesarjoja. Hiihtäjä potkaisee molemmilla jaloillaan vauhtia tällä tyylillä joka kerta tasatyönnön jälkeen.
Kuuluisia maastohiihtäjiä Suomessa
Suomi on perinteisesti ollut hiihtomaa, ja meidänkin sivustomme talviurheilulegendojen joukosta löytyy kaksi suurta suomalaista hiihtäjäsankaria: Juha Mieto ja Mika Myllylä. Miesten puolelta kuuluisia maastohiihtäjiä Suomessa ovat myös muun muassa Veikko Hakulinen, Harri Kirvesniemi ja Jari Isometsä. Kaikki viisi kuuluivat aikoinaan hiihdon aivan maailman huipulle, ja varsinkin Mika Myllylän palkintokaappi on komeaa katseltavaa. Perinteisesti suomalaisten kovimpia vastustajia hiihtoladuilla ovat olleet norjalaiset.
Naisten puolella Suomen ykköshiihtäjä kautta aikain on ehdottomasti Marja-Liisa Kirvesniemi. Sarajevon olympialaisisssa upeasti kolme kultamitalia voittanut Kirvesniemi oli aikanaan todella kova luu myös hiihdon maailmancupin kisoissa. Muita maininnan arvoisia suomalaisia naishiihtäjiä ovat esimerkiksi nykyinen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström sekä Virpi Sarasvuo (os. Kuitunen). Matikainen-Kallström ylsi urallaan jopa olympiakultaan voitettuaan 5 kilometrin perinteisen kisan Calgaryssa 1988.
